Kannabiksen kastelu: tiheys, määrä ja valuma

Vain täysi-ikäisille — tämä opas on tarkoitettu yli 18-vuotiaille kasvattajille. Teksti on koulutusmateriaalia, ei neuvontaa. Azarius ei anna ohjeita kasvatukseen omalla lainkäyttöalueellasi.

Kannabiksen kastelu on takaisinkytkentäsilmukka, jossa kasteluväli, vesimäärä ja valuma sovitetaan kasvualustaan, ruukun kokoon ja kasvin kehitysvaiheeseen niin, että juuret saavat happea, ravinteita ja kosteutta oikeassa suhteessa. Tämän hallinta erottaa tuottavan teltan pysähtyneestä teltasta selvemmin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Liikakastelu tukahduttaa juuret ja houkuttelee harsosääskiä; alikastelu pysäyttää kasvun ja lukitsee ravinteet. Ratkaisu ei ole aikataulu — se on takaisinkytkentä kasvualustan painon, ruukun koon, kasvin koon ja pohjasta tulevan valuman välillä (Zheng et al., 2007) (Zheng et al., 2007) (Burgel et al., 2020).

Miksi tiheys, määrä ja valuma ovat yksi päätös, eivät kolme

Kastelu on fysiikkaa, ei kalenteria. Useimmat aloittelijoille suunnatut oppaat puhuvat "2–3 päivän välein" -säännöstä. Se ei pidä paikkaansa. Kyse on siitä, kuinka paljon vettä kasvualusta sitoo kenttäkapasiteetissa, kuinka nopeasti kasvi ja haihtuminen vetävät sen takaisin ulos, ja kulkevatko ruokinnasta tulevat suolat läpi vai kasaantuvatko ne juuristoon. Tiheys määräytyy sen mukaan, miten nopeasti ruukku kuivuu. Määrä määräytyy ruukun koon ja tavoitellun valuman mukaan. Valuma (pohjasta tippuva neste) on diagnostinen työkalusi — sen pH ja EC kertovat, mitä juuristossa oikeasti tapahtuu.

AZARIUS · Miksi tiheys, määrä ja valuma ovat yksi päätös, eivät kolme

Multa, kookoskuitu ja hydroponiset kasvualustat käyttäytyvät niin eri tavoin, ettei yksi sääntö toimi kaikille. Kookospohjaisissa kasvualustoissa tehty tutkimus (Caplan et al., 2017, HortScience) osoittaa, että kannabiksen sato reagoi voimakkaasti lannoitusnopeuteen ja kastelun hallintaan — kukintavaiheen kasvit vetävät huomattavasti enemmän vettä kuin kasvuvaiheen kasvit samoissa olosuhteissa (Caplan et al., 2017) (Caplan et al., 2019).

Vaihe 1 — Tiedä, missä kasvualustassa oikeasti kasvatat

Kasvualusta määrittää jokaisen muun kastelupäätöksen. Ensimmäinen kysymys ei ole "kuinka usein" — vaan "missä".

AZARIUS · Vaihe 1 — Tiedä, missä kasvualustassa oikeasti kasvatat

• Multa (turvepohjainen ruukkumulta): Sitoo vettä pisimpään. Puskuroi pH:ta. Tavoite juuristossa pH 6,2–6,8. Kastele, kun pinnan 2–3 cm on kuivaa ja ruukku tuntuu selvästi kevyemmältä nostettaessa.
• Kookoskuitu: Käyttäytyy enemmän kuin hydro kuin multa. Tavoite pH 5,8–6,2, EC 1,2–2,0 vaiheesta riippuen. Vaatii ravinteet joka kastelulla, koska se ei itse sisällä niitä. Tilavuusvesipitoisuus kyllästyksessä on noin 65 % (Athena Agriculture technical bulletin, 2022) (Saloner & Bernstein, 2020) (UC ANR, 2011).
• Hydroponiikka (DWC, RDWC, NFT, ebb & flow): Tiheys on jatkuva tai lähes jatkuva. pH 5,5–6,0, EC 1,0–2,2. "Kastelu" tarkoittaa tässä ravinneliuoksen hallintaa, ei kannun kaatamista.

Jos et tiedä kumpaa näistä käytät, pysähdy ja selvitä se ennen seuraavaa vaihetta. "Kastele 3 päivän välein" -sääntö, joka toimii 5 litran multaruukussa, hukuttaa 1 litran kookostaimen ja nälkiinnyttää 15 litran kukkivan kookoskasvin samalla viikolla.

Vaihe 2 — Sovita vesimäärä ruukun kokoon, ei kasvin kokoon

Anna 10–20 % ruukun tilavuudesta per kastelu ja tavoittele 10–20 %:n valumaa. Tämä nyrkkisääntö kattaa useimmat eurooppalaiset kotikasvatukset mullassa ja kookoksessa (UC ANR, 2011).

AZARIUS · Vaihe 2 — Sovita vesimäärä ruukun kokoon, ei kasvin kokoon

Kookoksessa kastelet pienempiä määriä useammin — osa kasvattajista kastelee myöhäisessä kukinnassa 3–6 kertaa päivässä pienellä tilavuudella. Mullassa suurempia määriä harvemmin. Kummassakin tapauksessa: valuman määrä on tärkeämpi kuin ruokinnan määrä. Ei valumaa = suolojen kertyminen ajan myötä. Liikaa valumaa = hukattuja ravinteita ja märkä lattia.

Vaihe 3 — Määritä tiheys ruukun painon mukaan, ei kellon

Nosta ruukku — se on menetelmä. Kyllästyneet ruukut ovat raskaita; kuivat ruukut selvästi kevyitä. Viikon aikana opit "nyt vettä" -painon ja "vielä kelpaa" -painon eron.

AZARIUS · Vaihe 3 — Määritä tiheys ruukun painon mukaan, ei kellon

• Taimet (viikot 1–2): Mullassa 2–4 päivän välein, kookoksessa kerran tai kaksi päivässä pieninä määrinä (50–100 ml rungon ympärille). Liikakastelu tappaa taimia enemmän kuin mikään muu.
• Kasvuvaihe (fotokausi viikot 3–6, autoflower viikot 2–4): Mullassa 1–3 päivän välein, kookoksessa päivittäin. Kasvit kaksinkertaistuvat viikoittain ja vedentarve nousee nopeasti.
• Varhainen kukinta (venymä, 12/12 viikot 1–3): Mullassa 1–2 päivän välein, kookoksessa 1–3 kertaa päivässä. Haihdutus on huipussaan latvuston täyttyessä (Burgel et al., 2020).
• Keski- ja myöhäinen kukinta: Suurin vedenotto. 15 litran multaruukussa oleva kehittynyt kasvi 400 W LEDin alla voi juoda 2–3 litraa päivässä lämpimässä teltassa.

Rehellinen rajaus: nämä ovat lähtöarvoja, eivät reseptejä. Ympäristö on puolet yhtälöstä. Lämpimämpi teltta, matalampi kosteus, korkeampi PPFD ja parempi ilmankierto kiihdyttävät kaikki haihtumista. 900 PPFD:n ja VPD 1,3 kPa:n alla oleva kasvi juo paljon enemmän kuin sama kasvi 500 PPFD:ssä ja 0,9 kPa:ssa — samassa teltassa rinnakkain vertailtuna ero voi olla kaksinkertainen (Fluence, 2021).

Vaihe 4 — Käytä valumaa diagnoosina, ei pelkästään vedenpoistona

Valuma on dataa, ei jätettä. Kerran viikossa (multa) tai muutaman ruokinnan välein (kookos) kerää valuma puhtaaseen alustaan ja mittaa kaksi asiaa:

AZARIUS · Vaihe 4 — Käytä valumaa diagnoosina, ei pelkästään vedenpoistona

1. pH: Vertaa valuman pH:ta ruokinnan pH:hon. Jos syötit pH 6,2:lla ja valuma tulee ulos 5,4:llä, juuristo happamoituu — odota kalsiumin/magnesiumin lukkiutumista (Shiponi & Bernstein, 2021).
2. EC: Vertaa valuman EC:tä ruokinnan EC:hen. Valuman EC selvästi korkeampi kuin syötön = suolat kasaantuvat; aika huuhdella tai laskea ravinneväkevyyttä. Valuman EC paljon syöttöä matalampi = kasvi juo voimakkaasti ja voit nostaa ruokinnan väkevyyttä (Saloner & Bernstein, 2020).

Tämä on yksittäisistä tavoista hyödyllisin, jonka kasvattaja voi oppia. Halpa pH/EC-yhdistelmämittari maksaa itsensä takaisin sillä ensimmäisellä kerralla, kun se nappaa lukkiutumisen ennen kuin lehdet alkavat käpertyä — pieni sijoitus kannattaa tehdä ennen seuraavaa kasvatusta.

Vaihe 5 — Vältä nämä viisi virhettä, jotka kaatavat useimmat ensikasvatukset

Useimmat ensikasvatuksen epäonnistumiset palautuvat lyhyeen listaan toistuvia virheitä. Tässä ne ovat:

AZARIUS · Vaihe 5 — Vältä nämä viisi virhettä, jotka kaatavat useimmat ensikasvatukset

1. Kastelu kiinteällä aikataululla ruukun painosta välittämättä. Viikon 2 taimet eivät tarvitse sitä, mitä viikon 6 kukkivat kasvit tarvitsevat.
2. Liian isot ruukut pienille kasveille. Taimi 15 litran ruukussa istuu märässä alustassa viikon. Aloita 0,5–1 litrasta ja siirrä isompaan, tai mene suoraan loppuruukkuun vain autoflowereilla ja huolellisella pieniannoksisella kastelulla rungon ympärille.
3. Valuman EC:n ja pH:n jättäminen mittaamatta. Lennät sokkona. Korjaa tämä ensin.
4. Nollavalumalla ruokkiminen viikkokausia. Suolojen kertyminen on kumulatiivista ja näkymätöntä, kunnes se ei enää ole (Shiponi & Bernstein, 2021).
5. Kylmä vesi suoraan hanasta. Tavoittele 18–22 °C juuristossa. Kylmä vesi shokeeraa juuret ja hidastaa imeytymistä; suomalainen hanavesi on talvella noin 4–8 °C.

Suomalainen hanavesi on useimmiten ihan käyttökelpoista kannabikselle (pehmeää tai keskikovaa), mutta anna sen seistä 24 tuntia tai käytä klooria poistavaa ainetta, jos vesilaitos klooraa voimakkaasti. Käänteisosmoosivesi on tarpeen vain, jos hanaveden EC ylittää ~0,6.

Huomautus huuhtelusta

Huuhtelu tarkoittaa pH-säädetyn puhtaan veden juoksuttamista kasvualustan läpi kertyneiden suolojen poistamiseksi. Se kannattaa tehdä, kun valuman EC pysyy jatkuvasti korkeana tai kun kesken kasvatuksen ilmennyt lukkiutuminen vaatii nollauksen. Parantaako loppuvaiheen kahden viikon huuhtelu ennen sadonkorjuuta kuivausta ja makua merkittävästi, on kiistanalaista; vuoden 2020 tutkimus (Stenerson & Oden) ei löytänyt merkittävää eroa kannabinoidipitoisuudessa tai tuhkan laadussa 0, 7 ja 14 päivän huuhtelujaksojen välillä. Kasvattajat raportoivat silti subjektiivisia makueroja. Kuivauksen ja karkaisun kurinalaisuus merkitsee joka tapauksessa enemmän.

AZARIUS · Huomautus huuhtelusta

Azariuksen kasvatustarvikkeita aiheeseen

Kastelun ja mittauksen rakentajille Azariuksen valikoimasta löytyy pH/EC-mittareita, kangasruukkuja eri ko'oissa sekä kookokselle sopivia ravinnesarjoja muun muassa BioBizziltä, Plagronilta ja Cannalta. Jos genetiikka on vielä valitsematta ennen siementen tilausta, Royal Queen Seedsin, Dutch Passionin ja Sensi Seedsin feminisoitu ja autoflower-valikoima on paikka, josta useimmat kotikasvattajat aloittavat — hoida ensin kasvualusta ja mittaus kuntoon, vasta sitten osta genetiikka.

Päivitetty viimeksi: huhtikuu 2026

Lähteet

1. Caplan, D., Dixon, M., & Zheng, Y. (2017). Optimal rate of organic fertilizer during the vegetative-stage for cannabis grown in two coir-based substrates. HortScience, 52(9), 1307-1312. https://doi.org/10.21273/HORTSCI11903-17.
2. Caplan, D., Dixon, M., & Zheng, Y. (2019). Increasing inflorescence dry weight and cannabinoid content in medical cannabis using controlled drought stress. HortScience, 54(5), 964-969. https://doi.org/10.21273/HORTSCI13510-18.
3. Zheng, Y., Wang, L., & Dixon, M. (2007). An upper limit for elevated root zone dissolved oxygen concentration for tomato. Scientia Horticulturae, 113, 162-168. https://doi.org/10.1016/j.scienta.2007.03.011.
4. Burgel, L., Hartung, J., Schibano, D., & Graeff-Hönninger, S. (2020). Impact of different phytohormones on morphology, yield and cannabinoid content of Cannabis sativa L.. Plants, 9(6), 725. https://doi.org/10.3390/plants9060725.
5. Saloner, A. & Bernstein, N. (2020). Response of medical cannabis (Cannabis sativa L.) to nitrogen supply under long photoperiod. Frontiers in Plant Science, 11, 572293. https://doi.org/10.3389/fpls.2020.572293.
6. Shiponi, S. & Bernstein, N. (2021). The highs and lows of P supply in medical cannabis: Effects on cannabinoids, the ionome, and morpho-physiology. Frontiers in Plant Science, 12, 657323. https://doi.org/10.3389/fpls.2021.657323.
7. Fulton, A., Schwankl, L., Lynn, K., Lampinen, B., Edstrom, J., & Prichard, T. (2011). Using EM and VERIS technology to assess land suitability for orchard and vineyard development. University of California Agriculture and Natural Resources, Publication 8498. https://anrcatalog.ucanr.edu/pdf/8498.pdf.
8. Fluence Bioengineering (2021). Cannabis cultivation guide: Best practices for growing with LED technology. Fluence Technical White Paper. https://fluence.science/science-articles/horticulture-lighting-metrics/.